Tasa-arvoisessa Suomessa luodaan mahdollisuuksia vahvalla koulutusjärjestelmällä, niin perusasteelta aina korkeakouluihin asti. Siksi koulutuspäätösten pitkäaikaisena ohjaavana periaatteena täytyy olla koulutuksen saavutettavuus hajauttamisen kautta, sekä tutkittu, punnittu tieto. Sijainti ei ratkaise tieteen tai koulutuksen tasoa.
Kun keskustelu metsien tulevaisuuden kohtalosta käy mediassa kiivaana, samanaikaisesti päättäjien on pystyttävä tarkastelemaan metsiä niin talous-, ilmasto-, ympäristö- kuin virkistystavoitteetkin mielessä, mikä auttamatta vaatii tasapainoilua. Niin tutkijan, kansalaisen kuin päättäjien kannalta metsien kysymys on hyvin monimutkainen ja monitieteinen.
Kainuun Sanomat uutisoi perjantaina 12.8.2022 opiskelijajärjestöjen puheenjohtajien näkemyksen alueellisen opintolainahyvityksen kokeilumallille. Puheenjohtajien näkemys oli täystyrmäys uudelle koulutuspolitiikan avaukselle.
Keskustasta voi olla pitämättä tai sitä voi rakastaa, mutta ainakin se herättää tunteita, eikä ole mitäänsanomaton puolue. Väitän, että keskustaa ja Suomussalmea yhdistävät lukuisat tekijät. Keskustalla on niin vahva omakohtainen poliittinen identiteetti, että sitä on vaikea repiä juuriltaan irti. Suomussalmella taas on niin vahva historiallinen pohja, ettei sitä sovi unohtaa.
Kuntavaalit ja alhainen äänestysprosentti. Vuosia puhututtanut sanapari. Alhainen äänestysprosentti kielii demokratian ongelmista. Eduskuntavaaleissa ja presidentinvaaleissa ehdokkaiden välille saadaan luotua uudenlaista dramatiikkaa, kun taas kuntavaalit näyttäytyvät valitettavan usein harmaana sumuverhona.
Nuoriso on aina ollut vääränlaista. Väitteen mukaan jo aikansa filosofit Sokrates, Platon ja Aristoteles ajattelivat, että nuoret ovat kykenemättömiä maailmaan. Nuoriso on pilalla ja nuoret pilaavat kaiken. Vai tuoko uusi sukupolvi mukanaan vain jotain uutta maailmaamme?
