Kirjoitus julkaistu Ylä-Kainuu-lehdessä maaliskuussa 2021
Kuntavaalit ja alhainen äänestysprosentti. Vuosia puhututtanut sanapari.
Alhainen äänestysprosentti kielii demokratian ongelmista.
Eduskuntavaaleissa ja presidentinvaaleissa ehdokkaiden välille saadaan luotua uudenlaista dramatiikkaa, kun taas kuntavaalit näyttäytyvät valitettavan usein harmaana sumuverhona. Kuntavaalien ja kunnallisen päätöksenteon kuitenkin kannattaisi kiinnostaa, koska kunnissa tehdään kansalaisia lähellä olevia päätöksiä. Kaavoitus ja varhaiskasvatukseen liittyvät päätökset eivät ehkä paperilla kuulosta mielenkiintoisimmilta ilmiöiltä, mutta arjen sujuvuuden kannalta niillä on merkitystä.
Kuntavaalit ovat ennen kaikkea lähidemokratiaa edustavat vaalit.
Viime kuntavaaleissa keväällä 2017 vain noin joka kolmas 18-24-vuotias nuori käytti ääntään. Se on hälyttävän vähän, koska ensimmäisillä äänestyskerroilla on ratkaiseva merkitys siinä, tuleeko äänestämisestä nuorelle tapa vai jääkö vaaleihin osallistuminen todennäköisemmin väliin. Lisäksi on demokratian kannalta arvokasta, että myös äänestettäessä kuuluvat kaikenikäiset kansalaiset.
Samalla kun demokratiaa uhkaa äänestämättömyys, korona asettaa uudet haasteet äänestämiselle. Luotan, että sen pandemian ja äänestysturvallisuuden oikeat linjaukset osaavat tehdä viranomaiset. On tärkeää, että jokaisella on oikeus käyttää äänioikeuttaan.
Kuntapolitiikalla on väliä kuntalaisten vuoksi. On väliä, että valtuustossa istuu ihmisiä, joilla on halua kehittää kuntaa ja kuulla kuntalaisia. On väliä, kuka taistelee elinvoiman eteen sen sijaan, että huutaisi haittamaahanmuutosta. Ensimmäinen sanoista löytyy sentään Kielitoimiston sanakirjasta, toinen ei sanakirjassa saa sijaansa. Kielenkäytöllä on aina väliä, ja siksi on tärkeää, kuka valtuustossa istuu. Valtuustoon valitaan ihmiset, jotka säätävät jokapäiväisen arjen asioista.
Ole demokratian sankari ja käytä valtaasi.