Tervetuloa verkkosivuilleni! Olen Milla Veteläinen, 24-vuotias pohjoisen kasvatti, yhteiskuntatieteiden kandidaatti, ympäristövaikuttaja, keskustalainen, maailmankansalainen, vahva ihmisoikeuksien puolustaja ja feministi. Näillä sivuilla pääset tutustumaan lisää minuun. 

Viimeisimmät kirjoitukset

Yhteiskuntaa ei rakenneta kommenttikentässä

Ja ennen kaikkea yhdessä toimiessa opitaan se, että omat ajatukset eivät aina voita. Joskus toinen ihminen on eri mieltä tai oma ehdotus ei mene läpi. Omien näkemystensä ja oman ajattelunsa kanssa joutuu olemaan kriittinen. Se on terveellinen oppitunti jokaiselle meistä. Facebookin kommenttikentässä on helppo vetäytyä seuraavaan keskusteluun, kahlata läpi vielä muutama postaus ja koukuttua algoritmin vietteeseen. Järjestön kokouksessa vieressä istuu inhimillinen ihminen, jonka kanssa pitäisi löytää yhteinen ratkaisu, luoda kompromissi.

Lue kokonaan »

Johtajuus rakentuu arkisista kohtaamisista

Hyvää johtamista voidaan tarkastella useista eri näkökulmista, eikä sille ole yhtä ja ainutta kaiken kattavaa määritelmää. Hyvä johtaja on valmis jatkuvasti kehittymään ja olemaan innokkaan utelias. Johtajuus tarkoittaa minulle ennen kaikkea kykyä kuunnella, luottaa ja haastaa. Haluan luoda ilmapiirin, jossa jokainen uskaltaa ajatella isosti ja toimia rohkeasti. Keskustanuorissa johtajuus ei ole yksin kulkemista, vaan suunnan näyttämistä sille, mitä voimme yhdessä saada aikaan.

Lue kokonaan »

Milla sosiaalisessa mediassa

Instagram

Facebook

Milla Veteläinen

4 päivää sitten

Milla Veteläinen
”On vain aapaa, rannatonta iankaikkista aapaa kahta puolta peninkulmamäärin – matalaa, vettä pursuavaa, luomisen aikaista alkumaailmaa.” – Samuli PaulaharjuViiankiaavassa on laajemmalla linssillä tarkasteltuna kyse vielä paljon suuremmasta kuin laajasta suosta. Suojelualueet on perustettu siksi, että alueen arvokas luonto siirtyy myös meistä seuraaville sukupolville. Siksi on kyse niin rajapinnasta kuin oikeudenmukaisuudestakin. Rajapinnasta siten, että mikäli Viiankiaavan suojelu puretaan, se näyttää ennakkotapauksen voimalla todeksi sen, että korvaamattomilla luontoarvoilla ei ole väliä kaivosteollisuuden tähden. Rajapinnasta myös siten, onko ihmisiä kuultu: Suomen luonnonsuojeluliiton teettämässä kyselyssä 69% vastaajista oli sitä mieltä, ettei kaivoksen perustaminen Viiankiaavalle ole hyväksyttävää, ja 82% oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, ettei kaivostoiminta luonnonsuojelualueilla ylipäätään ole hyväksyttävää. Asiantuntijalausunnoissa, kuten Lapin ELY-keskuksen ja Metsähallituksen näkemyksissä todetaan, että kaivoshankkeella voi olla merkittäviä heikentäviä vaikutuksia alueen suojeluarvoihin. Oikeudenmukaisuudesta puolestaan niille ihmisille ja maanomistajille, jotka ovat myyneet tai luovuttaneet myös Lapissa maitaan Natura 2000 -suojelujärjestelmään valtiolle, siinä uskossa, että luonto säilytetään seuraaville sukupolville.Mitä turvaksi jää, mikäli kaikki on kaupan? Meillä on tässä maassa arvokkaita asioita: pidetään niiden puolta. Kaivoksiakin tähän maahan mahtuu, muttei kahdenkertaisesti suojellulle suolle.#lappi #viiankiaapa …

Kuva

Näytä Facebookissa (opens in a new tab)
·

Share on Facebook (opens in a new tab) Share on Twitter (opens in a new tab) Share on LinkedIn (opens in a new tab) Share by Email (opens in a new tab)

Milla Veteläinen

2 kuukautta sitten

Milla Veteläinen
Maksuton koulutus on yksi niistä asioista, joista ei ole varaa tinkiä. Siksi ministeri Talvitien lupaus ei paljoa naurata (kuvakaappaus Helsingin Sanomien otsikosta). Keskustelu maksullisesta väylästä korkeakoulututkintoon on paljon enemmän kuin yksittäinen koulutuspoliittinen uudistus. Se on arvopohjainen valinta siitä, millaista Suomea haluamme rakentaa: haluammeko aidosti yhteiskunnan, jossa tutkintoon pääsy riippuu osaamisen sijaan yhä enemmän lompakon paksuudesta?Mikäli koulutuksesta tulee hyödyke, jota voidaan ostaa ja myydä, seuraukset ulottuvat paljon lukukausimaksuja pidemmälle. Opiskelijoiden velkaantuminen kasvaa, paine tehdä töitä opintojen ohella lisääntyy ja opintojen suorittamisaika pahimmillaan venyy. Samalla kasvava velkataakka alkaa ohjata uravalintoja, kun valmistumisen jälkeen on ensisijaisesti huolehdittava lainojen takaisinmaksusta. Nämä todellisuudet ovat totta, sillä oheisia kehityskulkuja on jo nähty maissa, joissa korkeakoulutus on maksullista, kuten Isossa-Britanniassa. Siksi kyse ei ole vain uudesta rahoitusmallista, vaan siitä, pidämmekö korkeakoulutuksen jatkossakin saavutettavana kaikille vai avaammeko oven järjestelmälle, jossa maksukyky alkaa määrittää koulutusmahdollisuuksia.Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan vahvuus on ollut yhteisesti jaettu ajatus siitä, että jokaisella on mahdollisuus kouluttautua taustastaan riippumatta. Se on kasvattanut inhimillistä pääomaa, vahvistanut kilpailukykyä ja luonut hyvinvointia koko maahan – tätä hyvinvointia on muuten tukenut myös esimerkiksi maan kattava monipuolinen korkeakouluverkosto. Nyt tuo perusta horjuu jälleen liitoksistaan Kokoomuksen uusimmissa uudistuskohelluksessa, joka ei saa lähtökohtaista kannatusta edes korkeakouluyhteisöltä. Suomen menestys on syntynyt yhteisestä päätöksestä, että lahjakkuus ja ahkeruus ratkaisevat enemmän kuin syntyperä tai varallisuus. Pienen maan tärkein pääoma on osaavat ihmiset. Osaammeko nähdä tämän arvon? #koulutus #sivistys #keskusta …

Kuva

Näytä Facebookissa (opens in a new tab)
·

Share on Facebook (opens in a new tab) Share on Twitter (opens in a new tab) Share on LinkedIn (opens in a new tab) Share by Email (opens in a new tab)

Twitter

Twitter

Twitter