Kainuun Sanomat uutisoi perjantaina 12.8.2022 opiskelijajärjestöjen (Suomen ylioppilaskuntien liitto & Suomen opiskelijakuntien liitto) puheenjohtajien näkemyksen alueellisen opintolainahyvityksen kokeilumallille. Puheenjohtajien näkemys oli täystyrmäys uudelle koulutuspolitiikan avaukselle.
Kuitenkin alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatian ja Lainsäädäntötutkimuksen tutkimusryhmän tekemän esiselvityksen mukaan Suomessa voitaisiin käynnistää alueellisen opintolainahyvityksen kokeilu. Myös opiskelijoiden mietteet vastaavat tutkimusryhmän näkemyksiä: peräti kaksi kolmasosaa selvityshankkeen kyselyyn vastanneista yliopisto-opiskelijoista ja kolme neljäsosaa ammattikorkeakouluopiskelijoista arvioi, että vuotuinen 2 600 euron suuruinen alueellinen opintolainahyvitys kannustaisi heitä muuttamaan harvaan asutulle alueelle. Kokeilualueeksi ehdotetaan 25 kuntaa, jotka sijaitsevat Kainuussa, Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa.
SYL:n puheenjohtaja Konstantin Kouzmitchev sekä SAMOK:n puheenjohtaja Emmi Lainpelto väittävät, että esitys eriarvoistaa opiskelijoita sekä alueittain että alakohtaisesti. Väite on kyseenalainen, koska nykyisellään jokaisella ei ole samankaltaista mahdollisuutta muuttaa elämään, saati tekemään työtä, syrjäseuduille, vaikka tahtoa löytyisi. Lainahyvitys itsessään loisi alueille yhdenvertaisuutta, ja lisäisi ihmisten tasa-arvoisia mahdollisuuksia päättää itse asuinpaikastaan. Tavoitetilaksi asetettaisiin myös alueiden työvoiman tarpeisiin vastaaminen.
Työvoiman saatavuuden haasteet uhkaavat hidastaa koko Suomen kasvua. Yrittäjät, alueet ja elinkeinoelämä puhuvat aiheesta jatkuvasti samoin sanankääntein. On selvää, että ratkaisuja on löydyttävä niin työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmiin kuin työttömyyteenkin. Opintolainahyvityskokeilulla voisimme saada työvoimaa liikkeelle, alueille elinvoimaa ja lisänä houkutella utelijaita ihmisiä kokeilemaan maaseudulle muuttamista. Kotiseutu lähellä luontoa, vaaroja, järviä saati tuntureita voi olla monen nuoren unelma. Opiskelupaikka kasvattaa usein myös uusia juuria paikkakunnalle, johon ihminen kiintyy ja kiinnittyy.
Jaan opiskelijajärjestöjen puheenjohtajien kanssa huolen siitä, että joka kolmas korkeakouluopiskelija kärsii ahdistuksen tai masennuksen oireista. Kytevään, valitettavasti jo koronakriisin myötä räjähtäneeseen mielenterveyspommiin täytyy löytää selittävät, kokonaisvaltaiset syyt, ja ennen kaikkea ratkaisut. Tarvitsemme keinoja luoda arjesta entistä enemmän mielenterveyttä tukevaa.
Mielenterveyden eteen tehtävä, pitkäjänteinen työ ei voi silti sulkea uusia, innovatiivisia, mahdollisesti monelle nuorelle uusia ovia avaavia koulutuspoliittisia kysymyksiä ulos julkisesta keskustelusta. Siksi onkin verrattain kummallista, että samalla kun opiskelijat laajalla rintamalla innostuivat ideasta, heidän etujärjestönsä yksissä tuumin lyövät kapuloita rattaisiin. Kokeilulaki ei vie kasvukeskuksilta mitään pois, mutta voisi voimaantulollaan luoda tulevaisuususkoa alueille, jotka kipuilevat jatkuvasti työvoiman saatavuuden kanssa, useita eri aloja myöten.
Siksi kysyn: eikö olisi aika uskaltaa kokeilla?
Kirjoitus on julkaistu Kainuun Sanomissa 19.8.2022