Kirjoitus käsittelee Millan missioita koskien Keskustanuorten puheenjohtajakampanjaa. Missioissa avataan suuntaviivoja Keskustanuorten politiikkaan sekä järjestölliseen kehittämiseen.
Suomen vahvuus on osaamispääoma: ihmisten tietojen, taitojen ja luovuuden summa. Jokainen koulutukseen sijoitettu euro maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti, kun nuoret kasvavat veronmaksajiksi, yrittäjiksi, osaajiksi ja yhteiskunnan rakentajiksi.
Koulutus on Suomen menestystarinan perusta. Pienestä maasta nousi osaamisen ja sivistyksen kautta hyvinvointivaltio, jossa jokaisella on ollut mahdollisuus kouluttautua ja oppia taustastaan riippumatta. Perustan pohja on romahtamisvaarassa, kun Orpon hallitus tuottaa toimillaan massiivisia leikkauksia koulutukseen yksi toisensa jälkeen. Kasvava leikkausten euromäärä on kohdistunut hallituskauden aikana erityisesti toisen asteen koulutukseen.
Koulutuksesta leikkaaminen tulisi olla talouden sopeutuksessa viimeinen toimenpide. Koulutus on investointi, ei menoerä, ja siitä leikkaaminen maksaa pitkällä aikajänteellä todennetusti kaikkein eniten. Siksi esitän, että koulutus on nähtävä yhteisenä kansallisena hankkeena, jonka peruspilareita eivät hallituspohjien vaihtumiset horjuta. Tämä edellyttää hallituskaudet ylittävää parlamentaarista sopimusta koulutuksen turvaamisesta – ratkaisua, joka vahvistaa suomalaisen koulutuspoliittisen päätöksenteon pitkäjänteisyyttä ja ennakoitavuutta.
Kokoomukselle viime eduskuntavaalien aikana lupaama koulutuksen ”erityissuojelu” näyttäytyy aidosti monen nuoren arjen peruspilareiden murtumisena. Työlistalla koulutuksesta leikkaaminen on jopa ilmentynyt helppona valintana: vuonna 2024 hallitus päätti leikata ammatillisesta koulutuksesta 120 miljoonaa euroa. Vuonna 2025 leikkauslistalle osuivat kuntien valtionosuusleikkaukset 75 miljoonalla eurolla, joiden välittömät seuraukset kohdistuvat myös koulutukseen ja kasvatukseen. Hallituksen ajama mahdollisuuksien tasa-arvo näyttää käytännössä olevan mahdollisuuksien kaventamista.
Jatkuvat leikkaukset opetuksesta ja tukipalveluista luovat epävarman tilanteen, jossa opettajien aika ei riitä, oppimisvaikeuksiin ei saa tukea ja pahimmassa tapauksessa yhä useampi nuori putoaa kyydistä. Erityisen kipeästi nämä tosiasiat näkyvät ammatillisessa koulutuksessa, jossa työelämän taidot ja valmiudet rakentuvat lähiopetuksen varaan. Koulutuksen rapauttamisen vuoksi jatkossa osaavan työvoiman tarpeeseen on entistäkin vaikeampi vastata. Mikäli ammatillinen koulutus ei pysty vastaamaan työelämän vaatimuksiin, kohtaavat yritykset kasvavan osaamisvajeen nopeasti käytännössä, jolloin kasvua ei synny.
Koulutus on itsenäisen kansakunnan sielun rakennusainetta, ei ainoastaan väline kilpailukyvyn vahvistamiseen. Ilman koulutuksen tuomaa voimavaraa ei synny uusia innovaatioita eikä talouskasvua, yhteiskunnallisesta eheydestä puhumattakaan. Sivistyksen arvonpalautus tarkoittaa käytännössä panostuksia siihen, että jokaisella nuorella on oikeus hyvään opetukseen, turvalliseen oppimisympäristöön ja mahdollisuuteen kehittää itseään täyteen mittaansa.
Kirjoitus julkaistu myös Keskustanuorten verkkosivuilla.